Katsaus seksuaaliseen mystiikkaan vanhapakanauskonnoissa
Teksti: Avalonia
Kuvat: Avalonia ja Ordai
Vanhapakanauskonnoissa tavataan runsaasti seksuaalista mystiikkaa. Sukupuolisuus on koettu merkittäväksi osaksi elämää ja tämä on heijastunut myös uskonnollisuuteen. Seksuaalisuuteen liittyvät uskomukset ovat hyvin moninaisia ja ne ovat saaneet lukuisia, myös keskenään ristiriitaisia muotoja – toisaalta eri pakanauskontojen väliltä löytyy myös yhteneväisiä, kulttuurirajat ylittäviä seksuaalis-uskonnollisia teemoja. Seksuaalisuuden merkittävästä asemasta huolimatta yksikään uskonto ei keskity pelkästään seksuaalisuuden ympärille. [1]
Tämä artikkeli on lyhyt katsaus seksuaalisten pakanauskontojen symboliikkaan ja mystiikkaan; aiheeseen joka on laaja kuin meri, ja jonka ikiaikainen viesti elämän pyhyydestä ja seksuaalisuuden uudistavasta voimasta on nykypäivänä aivan yhtä ajankohtainen kuin tuhansia vuosia sitten.
Alussa oli nainen
Maailman varhaisimman uskonnon keskeisin pyhä saattaa olla seksuaalinen nainen. Vanhimmat sukupuolisuuteen viittaavat jäänteet ovat luoliin kaiverrettuja kolmioita tai vulvia, joiden iäksi on määritetty 28 000 – 30 000 vuotta. [5] Nykyisen Italian, Espanjan, Itävallan, Ranskan, Tsekin, Slovakian, Venäjän ja Ukrainan alueelta on löydetty yli kuusikymmentä naisfiguuria, [2] joiden iäksi on määritetty noin 25 000 vuotta. Näistä kuuluisin on Willendorfin Venus: naishahmo, jonka rinnat, vatsa, pakarat ja sääret olivat runsaita ja häpy korostettu. Nämä varhaiset figuurit ovat innottaneet useita teorioita alkuperästään. On esitetty, että ne olisivat varhaista pornografiaa tai toistuvien synnytysten murjomia naisia vailla uskonnollista merkitystä. [2] Toisen näkemyksen mukaan naishahmot olisivat merkkejä maailman ensimmäisestä uskonnosta – varhaisesta luoja- ja äitijumalattaren kultista, jossa rehevä, seksuaalinen nainen edusti hedelmällisyyttä tai ainakin fertiliteettiin liitettävää kulttisymbolia. [2, 5]
Ruusukvartsinen moderni Venus-idoli.
Kuva: Avalonia.
Figuurit vaikenevat alkuperästään, joten toistaiseksi suuren jumalattaren mysteeri jää mysteeriksi.
1 Ainoan poikkeuksen näyttää muodostavan 20 000 vuotta vanha, Lascauxin luolataiteesta löytyvä lintumies. Kuvan on tulkittu esittävän shamaania vajoamassa transsiin, mutta se sisältää myös seksuaalisia elementtejä. [8]
Nainen on varhaisessa uskonnollis-seksuaalisessa taiteessa paljon keskeisemmässä asemassa kuin mies. Tätä päätelmää tukee se, että valtaosa säilyneistä seksuaalisuuteen viittaavista merkeistä – kaiverruksista, figuureista, kalliopiirroksista ja niin edelleen – liittyy naisiin. 1 [8] Ranskalainen tutkija Andre Leroi-Gourhan tutki yhteensä 865 luolaa, jotka sisälsivät kalliopiirustuksia, lähinnä kuvia eläimistä, ihmisistä, käsistä ja vulvista. Hän totesi, että 80 %:ssa tapauksista naisiin liittyvä taide on keskeisellä paikalla, kun 88 % miehisyyteen liittyvästä symboliikasta, kuten metsästyskohtauksista, sijaitsee vähemmän tärkeissä osissa luolaa. [5] On esitetty naisen keskeisen roolin selittyvän sillä, että miehen biologinen rooli lasten alkuunsaattajana ei olisi tuolloin ollut tiedossa, [2, 5] joten naisen uskottiin yksin hallitsevan syntymää, elämää ja hedelmällisyyttä. Hedelmällisyyden hallitsijana hän saattoi hallita myös saaliseläinten hedelmällisyyttä, mistä heimon hyvinvointi oli riippuvainen. On myös mahdollista, että kuukautiskierrolla ja verellä on ollut uskonnollista, mystistä merkitystä; pystyihän nainen kuukausittain vuotamaan vaarattomasti verta, jonka näkeminen oli yleensä merkki haavoittumisesta tai kuolemasta. [5] Kuin tätä väitettä tukeakseen, Willendorfin venus oli alun perin värjätty okravärillä verenpunaiseksi.
Varhaisimmat tunnetut falliset objektit ovat paljon vastaavia vulvasymboleita nuorempia sillä ne sijoittuvat neoliittisen kauden lopulle, noin 8000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. [8] Ne liittyvät käärme- ja härkäsymboliikkaan, jolloin fallos oli viriliteetin, miehisyyden ja voiman symboli sekä seksuaalisessa että maagis-jumalallisessa mielessä.
On huomionarvoista, että seksuaalisissa uskonnoissa ei ole säilynyt merkkejä vastakkainasettelusta, ”sodasta” tai kilpailusta sukupuolten välillä. [7] Toisinaan on keskitytty naiseuteen liittyvään magiaan, toisinaan taas miehisyyteen liittyvää sukupuolisuutta on kunnioitettu pyhänä. Tasa-arvokysymysten parissa kamppailevat nykyihmiset ilahtuisivat huomatessaan, että vastakkainasettelun sijasta korostettiin sukupuolten yhtymistä ja siitä syntyvää hedelmällisyyttä joko fyysisessä tai henkisessä merkityksessä.
Seksuaalisuuden symboliikka
You know what the old wives say
about these standing stones?
They say the stones make men hard
and women fertile.
Elokuvasta Rob Roy (1995)
Varhaisissa maatalousyhteiskunnissa hedelmällisyys merkitsi usein menestystä – niinpä ei ole outoa, että lisääntymiselimet nostettiin hedelmällisyyden keskeisiksi symboleiksi. Euroopassa tästä kertoo toukojuhlien salkoperinne, josta suomalainen vappusalko on jäänne. Fallisen uskonnollisuuden alueilta tavataan kivipylväitä, jotka usein liittyvät miehiseen prinsiippiin; näitä kiviä tavataan erityisen runsaasti Välimeren alueelta, Intiasta ja Brittein saarilta, [8] mutta sukupuolisiin uskomuksiin liittyviä kivipylväitä löytyy muualtakin. Kelttiläisen kulttuurin alueella miehistä voimaa edustavien pystyjen kivien läheisyydessä on usein pyhä lähde, joka edustaa feminiinistä prinsiippiä. Monet näistä lähteistä ja kivistä omistettiin sittemmin kritillisille pyhimyksille, mikä auttoi säilyttämään kohteisiin liittyvät pakanalliset tavat paikoitellen nykyaikaan saakka.
2 Kannattaa kuitenkin pitää mielessä Sigmund Freudiin (1856–1939) liitetyn lausahduksen viisaus: ”Joskus sikarikin on vain sikari”.
Kivet ja lähteet eivät kuitenkaan olleet ainoita seksuaalisten uskomuksien symboleita. Naisellista prinsiippiä on kuvattu esimerkiksi holvimaisilla, pyöreillä, reiällisillä, pyramidimaisilla ja kolmiomaisilla muodoilla.2 [7, 11]
Simpukka on yksi naiseuteen liittyvistä symboleista.
Kuva: Ordai.
3 Simpukan katsottiin muistuttavan naisen sukupuolielimiä. Lisäksi simpukka oli omistettu roomalaiselle rakkauden jumalattarelle Venukselle. Näiden yhteyksien takia ihmiset käyttivät simpukkaa suojaavana amulettina. Alueelle myöhemmin saapuneet pyhiinvaeltajat eivät olleet tietoisia tästä yhteydestä tai eivät välittäneet siitä, vaan pitivät simpukoita matkamuistoina. Niinpä simpukasta, joka alun perin edusti naisen häpyä, tuli ensin pyhiinvaeltajien, myöhemmin matkustavaisten symboli, ja tämän yhteyden takia sen omi käyttöönsä huoltoasemaketju Shell.
4 Ohrantähkää pidettiin Demeterin, viljan jumalattaren symbolina. Rituaalissa, jossa Zeuksen pappi ja Demeterin papitar kävivät läpi symbolisen yhdynnän, ylipappi esitti rituaalin lopuksi osanottajille ohrantähkän joka edusti jumalallisen liiton hedelmää. Tämä merkitsi, että viljan jumala oli uudestisyntynyt, eli tulevanakin vuonna saatettiin odottaa elämää ylläpitävää satoa. [12]
Vesi ja meri kuvaavat monissa kulttuureissa naista elämän antajana, joskin tunnetaan sellaisiakin kulttuureja, joissa meri ja vesi liitetään maskuliinisuuteen. Kreikassa vulva sai tunnuksekseen simpukan, 3 viikunanlehden, ohrantähkän 4 ja Δ-kirjaimen. [7] Egyptissä naisten sukuelinten suojelevaa voimaa kuvattiin tit-symbolilla, jonka muotoisia amuletteja sijoitettiin hautoihin suojelemaan vainajaa ja tuomaan elämää kuoleman keskelle. Intiassa lootus merkitsi paitsivalaistumista, puhtautta ja hedelmällisyyttä, myös naisellista prinsiippiä, yonia; tarkoittihan lootuksen sanskriitinkielinen nimi, padma, myös jumalatarta. [5] Myös ruusu ja lilja liitetään naiselliseen sukupuolisuuteen, samoin kardemumma sekä monet pähkinät ja hedelmät, joista esimerkkeinä granaattiomena, viikuna, luumu ja persikka. [5] Useimmiten symboliikan takana on fyysinen samannäköisyys, mutta toisinaan tunnuksen yhdistää sukupuolisuuteen jumaltaru tai uskomus.
5 Egyptiläisen uskomuksen mukaan siemenneste on peräisin selkärangasta.
Miehistä prinsiippiä on myös kuvattu monenlaisilla symboleilla. Yleisesti ottaen miehisen elementin kuvaajia ovat obeliskit, pilarit, pylväät, sauvat, ylipäätään pystyt esineet sekä usein myös aseet. [7] Egyptissä djed-pilarista, jonka sanotaan esittävän sekä papyruskimppua että härän selkärankaa5 tuli yksi keskeisistä hedelmällisyyden symboleista; sen sanotaan, muiden tulkintojen ohessa, kuvaavan Osiriksen penistä, jonka Seth-jumala leikkasi irti. [11] Intiassa miehistä elintä kuvattiin lingamilla, kärjestään tasaisella, sylinterimäisellä esineellä, joka saattoi olla tehty esimerkiksi kivestä, metallista, jalokivistä, puusta, maasta tai jäästä. Lingam tarkoittaa merkkiä, ja lisääntymiselimet ovatkin se merkki, jolla vastasyntyneen sukupuoli määritetään. Samalla lingam on yksi Shivan eli luojajumalan tunnuksista. Lingam esitetään usein pyöreähköllä alustalla, joka edustaa yonia. Lingamille uhrataan esimerkiksi kukkia, hedelmiä ja Ganges-joen vettä.
Shiva lingam -kiviä.
Kuva: Ordai.
Seksuaalisen uskonnollisuuden moraalista
Jos seksuaalisuus oli niin keskeisessä osassa varhaista uskonnollisuutta, olivatko esi-isämme irstailijoita?
6 Kama Sutra puhuu rakastelun luonnollisuudesta erittäin kauniisti: ”Sukupuolisuus on ruumiille yhtä tärkeätä kuin ruoka ja juoma ja sitä on tavoiteltava yhtä viattomasti.” [4]
Se, että seksuaalista mystiikkaa tavataan useista pakanauskonnoista ei tarkoita, että muinaisten kuttuurien seksuaalisuus olisi ollut vapaata säätelystä – sellaista se tuskin on ollut koskaan. [9] Seksuaalisuus saatettiin nähdä olennaisena osana ihmisyyttä, mutta myös luonnonvoimana, jota ei voi täysin hallita. Samaan tapaan kuin näläntunne on luonnollinen eikä peiteltävä tai hävettävä asia, ei myöskään ihmiselle ja koko muulle luomakunnalle luonnollista seksuaalisten tarpeiden tyydyttämistä voitu pitää epäpuhtaana. 6 Temppeleissä, joissa pidettiin pyhiä eläimiä, eläimet parittelivat pyhäkön ympäristössä – eikö tämä voinut merkitä vain sitä, etteivät jumalat voineet suhtautua vihamielisesti seksuaalisuuteen? [7]
7 Silti on hyvä pitää mielessä, etteivät kaikki pakanauskonnot aina suhtautuneet seksuaalisuuteen avoimen sallivasti, vaan aihetta ympäröivät usein kulttuurikohtaiset säännöt, ohjeet ja tabut. Siltikään seksuaalisuus ei esimerkiksi länsimaisissa vanhapakanauskonnoissa ollut koskaan niin häpeän- ja synnintunteen läpitunkemaa kuin millaista siitä myöhemmin kristinuskon myötä paikoitellen tuli. [2]
Moraalittomuutta vastaan puhuu sekin, ettei esimerkiksi Kreikassa ja Egyptissä seksuaalisuus yhdistettiin uskonnollisesti pyhinä pidettäviin asioihin. Tyypillisesti seksuaalisia mysteerejä lähestyneet initiaatit läpikävivät puhdistautumisriittejä, kuten pidättäytyivät epäpuhtaasta ruuasta. Jos seksi tai seksuaalisuuteen liittyvät asiat olisivat olleet epäpuhtaita tai irstaita, ei moiseen käyttäytymiseen olisi ollut tarvetta. [7] Monissa pakanauskonnoissa seksuaalisuus nähtiin yhtenä tienä jumaluuden luokse, ei siitä poispäin.7
Artikkelin voi lukea kokonaisuudessaan Vox Paganorumin numerosta 3/07.
Naisellisia luonnonmuodostelmia Burrenissa, Irlannissa.
Kuva: Avalonia.
Kirjoittaja päätyi pakanaksi osittain rakkaudesta pakanauskontojen seksuaaliseen mystiikkaan ja kokee vuosien tutkiskelun jälkeenkin vasta raapaisseensa aiheeseen liittyvää viisautta. Yhteystietoja voi kysellä Vox Paganorumin toimitukselta.
Lähteet
[1] Encyclopaedia Britannican artikkeli ”phallicism” http://www.britannica.com/eb/article9059567/phallicism, haettu 15.7.2007
[2] Tannahill, Reay. Sex in History. 1992. Schaborough House, USA.
[3] Knight, Richard Payne ja Wright, Thomas. A History of Phallic Worship. 1992. Dorset press, USA.
[4] Sanskriitinkielisestä alkuteoksesta koonnut Indra Sinha. Suomentanut Mikko Kilpi. Kama Sutra – Rakkauden ja rakastelun onnesta ja iloista. 2003. WS Bookwell Oy, Porvoo.
[5] Camphausen, Rufus C. The Yoni: Sacred symbol of female creative power. 1996. Inner Traditions International. One Park Street, Rochester, Vermont.
[6] Meehan, Cary. The Traveller’s Guide to Sacred Ireland: A Guide to the Sacred Places of Ireland, Her Legends, Folklore and People. 2004. Gothic Image Publications, Glastonbury, Somerset, England.
[7] Ei kirjoittajaa; johdanto Tedd St. Rain. Nature Worship: An Account of Phallic Faiths and Practices Ancient and Modern. 1999. The Book Tree, Escondido, CA.
[8] Daniélou, Alain. The Phallus: Sacred Symbol of Male Creative Power. 1995. Inner Traditions International. One Park Street, Rochester, Vermont.
[9] Kauhanen, Erkki A. Seksi näkyi kaikkialla. Tiede 4/2006, s.54-57.
[10] Niko. Baphomet. Vox Paganorum 3/2003, s.6.
[11] Ashcroft-Nowici, Dolores. The Tree of Exstasy: An Advanced Manual of Sexual Magic. 1991. The Aquarian Press, Kent, Iso-Britannia.