Pakanaverkko ry:n kannanotto.
Julkaisuvalmis.
Miksi joulua vietetään?
Lappeenrannan uutisten artikkelista ”Kaikki lapset eivät tiedä, miksi joulua vietetään – ’tuntemus on todella ohentunut’” (12.12.2015) saa sen kuvan, että seurakunnan työntekijöillä on hallussaan joulun todellinen merkitys. Artikkeli ei suoraan kerro, miksi joulua juhlitaan, mutta se esittää, että joulun perimmäinen tarkoitus liittyy Joosefiin ja Mariaan ynnä muihin kristillisiin tarinoihin. Sinänsä ymmärrämme, että kristityillä joulun vietto liittyy nimenomaan Jeesuksen syntymään, mutta artikkelin perusteella voisi luulle, että kristittyjen joulu olisi ainoa laatuaan.
Joulu on juhlana ollut olemassa jo esikristillisinä aikoina. Joulu-sana suomenkielessä, toisin kuin esimerkiksi englannin Christmas, ei viittaa kristukseen. Sana juontaakin juurensa skandinaavisesta perinteestä: tulkinnasta riippuen joko sanasta jul, joka siirtyi suomenkieleen tarkoittamaan juhlaa tai hjul, eli pyörä, joka viittaa vuodenpyörään. Kyseessä onkin keskitalven juhla, jota monet luonnonuskovat viettävät edelleen. Eri perinteissä on omat syynsä viettää joulua ja kristinuskon juhla on vain yksi monista. Jo ennen kristinuskoa on tiettävästi Roomassa vietetty Saturnaliaa suunnilleen samoihin aikoihin kuin nykyään. Saturnus-jumalan juhla liittyi syyskylvön päättymiseen Etelä-Euroopassa. Juhla sijoittui 17.-23.12. välille.
Nykyuskonnoista esimerkiksi wiccassa juhlitaan keskitalven juhlaa, Yulea, auringon jumalan jälleensyntymän kunniaksi. Suomenuskossa joulu ei ole yhtä kuin kekri (suomalainen sadonkorjuun päättymisjuhla loka-marraskuussa), kuten usein väitetään, mutta monet tavat kekristä ovat siirtyneet jouluun, kun joulun merkitys on kasvanut. Joulua juhlitaan myös suomalaisittain pimeimpänä vuodenaikana kuolleita sukulaisia muistellen ja esimerkiksi saunoen. Monet perinteiset tavat ovat säilyneet myös kristinuskon valtakautena, mutta monia muita on pyritty tukahduttamaan. Haudoilla käynti on yksi perinteistä, josta on pidetty tiukasti kiinni, vaikka kristillinen kirkko sitä koetti pakanakansasta kitkeä. Juhlaan liittyy edelleen paljon pakanallisia piirteitä joulupukista joulupuuhun, joka on germaanista perua. Keski-Euroopassa on juhlistettu talvipäivänseisausta koristelemalla kotia ikivihreilllä kasveilla, sittemmin sisään alettiin tuoda koko puu. Jouluateria on yksi piirre, joka on siirtynyt kekrin vietosta, kun satokauden päättymistä juhlistettiin runsaalla pitopöydällä. Näistä kaikki eivät toki aina ole olleet osa joulujuhlaa, mutta ne eivät myöskään ole kristillistä perua. Kuuluvatko nämäkin perinteet kenties joulun syiden unohdukseen, perinteiden ohentumiseen vai jopa tiedon vääristymiseen? Kristinusko on aikoinaan paavin määräyksestä omaksunut paikallisia pakanajuhlia ja nimennyt niitä uudelleen. Raamattu ei missään vaiheessa mainitse Jeesuksen syntymäpäivää eikä joulua juhlittu satoihin vuosiin kristinuskon aikakauden alettua, ennen kuin keskitalven juhla koettiin tarpeelliseksi omaksua. Perinteiden tuntemuksen ohentuminen lienee siis laajemmin katsottuna jo vanhempi perinne, jota kristillinen oppi ei suinkaan ole pyrkinyt aina estämään.
Miksi joulua siis vietetään? Luonnonuskonnoissa selkein yhtäläisyys tuntuu olevan vuoden pimeimmän ajan juhlistaminen: auringon vaikutus alkaa talvipäivänseisauksen jälkeen taas kasvaa. Eteläisemmissä kulttuureissa syyskylvö on ohi ja satovuoden antimet hupenevat kilpaa päivänvalon kanssa. Kuitenkin tiedetään jo odottaa uutta kukoistuksen kautta ja kevättä, jolloin pohjoisessa päästään jälleen kylvämään ja etelässä korjataan syksyn satoa. Joulu on monelle nykysuomalaisellekin valon pilkahdus pimeyden keskellä. Syynä on joko Jeesuksen syntymä, perheen kanssa lämpimään yhteyteen pyrkiminen, pieni tauko arjen uurastuksessa tai vaikka auringon jumalan syntymä. Alkulähteitä on kuitenkin monia ja tämän toivoisi kaikelle kansalle tarkoitetun median toimittajienkin muistavan.
Essi Mäkelä, puheenjohtaja
Pakanaverkko ry
Tuula Muukka
Karhun kansa